Nervous much?
Expectations
I will miss you
Nyt kun lähdön hetki alkaa lähestyä, niin mulle on välillä tullut sellasia epäuskoisia hetkellisiä ajatuksia, että mä oikeasti lähden täältä! Silleen WHAAAT. Nuo ohikiitävän hetken kestävät ajatukset sisältävät jännittyneisyyttä ja innokkuutta, mutta myös haikeutta. Olen sukurakas ihminen ja todella läheinen perheeni kanssa, joten ikävä tulee varmasti olemaan yksi suurimmista haasteista mun matkalla. Toisaalta olen valmistautunut siihen mielestäni niin hyvin kuin osaan tässä vaiheessa ja nykyteknologian ansiosta, on todella helppo olla yhteyksissä Suomeen. Lisäksi tiedän, että ikävä on väistämätön tunne tässä tilanteessa ja se on ihan FINE.
Culture shock
Kulttuurishokkiin en ole suoranaisesti valmistautunut, mutta kuitenkin tiedostan ja tunnustan sen. Olen lukenut, että vaikka siihen kuinka valmistautuisi, niin silti se yllättää. Kulttuurishokki tarkoittaa käytännössä sitä, että ensin kaikki tuntuu niin hienolta ja siistiltä, sitten käydäänkin pohjalla ja kaikki on syvältä ja toisen maan kulttuuri ja ihmiset tosi raivostuttavia ja asiat olis niin paljon helpompia kotona. Sitten alkaa vasta tottua elämään toisessa maassa ja asiat alkavat sujua ja elämä alkaa sujua mukavasti. Melko kärjistetty tiivistelmä, mutta eiköhän tuo kata pääpiirteet... Kauhulla odottelen tuota aallonpohja-vaihetta...Farewell party
Läksiäisten pitämisen aloitin jo keväällä, kun sain tietää lähdöstäni. Läksiäisiä on ollut virallisesti yhdet, mutta epävirallisesti mun ystävän Juujun kanssa ollaan pidetty jo ainakin 5 läksiäiset ja kahdet on vielä tulossa... :D Nämä yhdet "viralliset" läksiäiset pidettiin pari viikonloppua sitten Alajärvellä mökkeilyn merkeissä. Pidettiin mun ystävän Maijun kanssa yhteiset läksärit, sillä hän lähti pari päivää sitten Yhdysvaltoihin au-pairiksi. Juhlat oli tosi onnistuneet ja superihanat! Nyt kun on nähnyt paljon kavereita ja pitänyt hauskaa niin välillä tulee sellainen fiilis, että "eikä, en halua lähteä, kun täällä on niin kivaa!" Mutta sitten taas muistan, kuinka huikeaa vaihtoon lähteminen on ja kuinka kiva vuosi mulla on edessä!
Vuosi on pitkä aika, mutta toisaalta myös todella lyhyt. Fuksivuosi Jyväskylässä meni ainakin aivan supernopeaa, joten luulen, että myös tämä vuosi vilahtaa nopeasti mun silmien ohi.. Mutta ennen sitä; aion nauttia täysillä mun vaihtarivuodesta! :)
TJ 30
Milla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti